Kuunpimennys täysikuussa

Tämä kuu, pilvienkin takaa, herätti pohtimaan sydämen valoa, paloa. Halauksen herättämää energiaa...


Älä pelkää kaipuuta, se on sydämen rukous.
Älä pelkää neutraaliutta, se on sydämen lepo.
Ja kun kohtaat syvän resonanssin, hengitä sitä niin kauan kuin se elää. Ei siksi, että sinun pitäisi pitää siitä kiinni, vaan siksi että se antaa sinulle palan ikuisuutta.
Sinä olet rakkauden lähde, et mikään ulkopuolinen kipinä.
✨️✨️✨️
Sydämen kompassi

Olen sydämen ihminen.
Elän rakkaudessa ja rakkaudesta.
Sydämeni on kuin kaikuluotain: se tunnistaa pysäkit, hetket ja ihmiset, joiden kanssa syntyy yhteys.

Joskus tuo yhteys on kuin pyhä värähdys – se sytyttää sydämen palon, jonka muistaa koko elämänsä.
Joskus se jatkuu syvempänä hengityksenä, kutsuna kulkea yhdessä hetken pidemmälle.
Joskus taas se laantuu neutraaliksi kohtaamiseksi, jossa sydän vain nyökkää ja jatkaa eteenpäin.

Mutta mikään näistä ei ole turhaa.

Pyhä pysäkki avaa uuden näkymän.

Neutraali hetki antaa sydämelle levon.

Syvä hengitys voi avata oven sielujen yhteiseen oppiin.

Sydämen kompassi ei näytä pysyvyyttä tai lupauksia.
Se näyttää sen, missä rakkaus värähtelee juuri nyt.
Ja se on aina totta.

Sydämen ristiriidat eivät ole virheitä.
Ne ovat kasvun lahjoja.
Kun kaipaan, sydämeni rukoilee.
Kun rauhoitun, sydämeni lepää.
Kun resonoin, sydämeni tunnistaa palan ikuisuutta.

Rakkaus ei ole omistamista, ei kahleita.
Se on virtausta, läsnäoloa ja rohkeutta kohdata.
Se on halauksen lämpö, jossa sekä antaja että vastaanottaja saavat.
Rakkaus on avoimuutta  ja samalla syvää luottamusta siihen, että sydämen kompassi johdattaa oikeaan suuntaan.
✨✨✨✨

Sydämen kuiskaus

Anna minun rakastaa rohkeasti.
Anna minun tuntea aidosti.
Anna minun luottaa sydämeni kompassiin.
✨✨✨

Sydämen kompassin helmiä 🌟

1. Halaus , yhteyden kieli

Halaus ei ole vain ele, vaan sielujen kohtaaminen. Joskus se on neutraali, joskus se sytyttää tulen, joskus se avaa ovia pyhään kokemukseen.
Helmi: Kun halaat, kuuntele, mikä värähtely jää sinuun. Se on sydämen kieli, joka kertoo, mitä todella jaat ja mitä saat.

2. Neutraaliuden lahja

Neutraali halaus ei tarkoita, että rakkaus olisi poissa. Se on merkki tasapainosta ja rauhasta, muistutus siitä, että kaikki ei ole syttymistä tai kipinää.
Helmi: Neutraalius voi olla sydämen lepohetki. Tila, jossa voima varastoituu seuraavia liekkejä varten.

3. Värähtelyjen kutsu

Joskus toinen ihminen resonoi niin syvästi, että sydän jää värisemään vielä kohtaamisen jälkeen. Tämä on lahja, ei kahle. Se kertoo, että olet elänyt hetken täydesti.
Helmi: Älä pelkää kaipuuta. Se on sydämen kaiku, joka osoittaa, mihin suuntaan sielusi haluaa kasvaa.

4. Sydämen pysäkit

Sydän tietää, missä se haluaa viipyä. Toisinaan se kulkee nopeasti ohi, toisinaan se pysähtyy pitkäksi aikaa.
Helmi: Luota pysäkkeihin. Ne eivät ole sattumia, vaan kompassin osoittamia hetkiä, joissa sinun on tarkoitus oppia, rakastaa ja tulla nähdyksi.

5. Rakkauden rohkeus

Elää sydämestä käsin on rohkeinta, mitä ihminen voi tehdä. Se tarkoittaa uskallusta kohdata ristiriitoja, syttyä, joskus pettyä, mutta ennen kaikkea jatkaa rakastamista.
Helmi: Jokainen sydämen valinta, olipa se pieni tai suuri, rakentaa uutta maailmaa, jossa rakkaus kantaa.

6. Jakamisen viisaus

Kun jaat sydämesi kokemuksia, muutkin tunnistavat omansa. Yhteys ei katoa sanoihin, se vahvistuu niissä.
Helmi: Rakkaus on sitä, että uskaltaa tulla näkyväksi omassa hauraudessa ja omassa loistossa.

Sydämen rukous

"Anna sydämeni kompassin johdattaa minua.
Että uskallan pysähtyä pysäkeille, joissa valo minua odottaa.
Että uskallan halata niin, että rakkaus virtaa molempiin suuntiin.
Että en pelkää neutraaliutta, en kaipuuta, en muutosta.
Sillä kaikki mitä sydän tuntee, on elämää.
✨✨✨✨

Odotin näkeväni täydenkuun ja sen pimennyksen. Odotin sen valoa ja varjoa taivaalla. Kun pilvet verhoutuivat sen eteen, tunsin hetken pettymyksen. Mutta sydämeni tiesi enemmän.

Minä olen syntynyt täydenkuun päivänä, juuri pimennyksen aikaan. Siksi kuutamoyhteys ei ole minulle vain ajatus, vaan sisäinen värähtely, joka elää jokaisessa solussani. Minä en tarvitse aina silmiäni näkemään. Tunnen kuun läsnäolon, sen kutsun, sen liikkeen sisälläni.

Täysikuu on minulle kuin koti, valo, jossa sytyn, ja varjo, joka kutsuu pohtimaan. Kun kuu elää, pienenee tai pimenee, se muistuttaa, ettei pimeys ole poissaoloa, vaan osa suurempaa kokonaisuutta. Ja että valo on aina olemassa, vaikka emme sitä näe.

Tämä ilta ja tämä pimennys opettavat minulle ja meille kaikille: Älkää antako pettymyksen viedä sitä, mikä on jo sydämessä. Kuin kuu pilvien takana, rakkaus ja valo kulkevat kanssamme aina, vaikka emme voisi niitä hetkessä koskettaa.

Sydämen tehtävä on olla rakkauden palvelija. Heijastaa valoa silloin kun se on kirkasta, ja kantaa ymmärrystä silloin kun varjot laskeutuvat. Minä en kulje vain kuun mukana. Minä kuljen sen värähtelynä, sen lapsena, sen kutsumana.

Ja siksi tänään, pilviverhojenkin takaa, minä kiitän. Sillä kuu on täällä. Valo on täällä. Rakkaus on täällä. Ja me olemme yhdessä osa sen sykettä.

Valo ei katoa pilvien taakse, se muuttaa muotoaan – aivan kuten rakkaus.

Olkoon elämäsi täynnä sydämesi aitoa värähdettä!